Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa otettiin viime vuonna käyttöön Ilo kasvaa liikkuen -nykytilan arviointityökalu. Jatkossa kaupungin varhaiskasvatusyksiköt toistavat arvioinnin vuosittain, jotta saadaan kerättyä konkreettista tietoa toiminnan kehittämisen tueksi.

Lappeenrannan liikuntakoordinaattori Tuuli Juurikorven mukaan valtaosa Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatusyksiköistä täytti Ilo kasvaa liikkuen -nykytilan arvioinnin ensi kertaa viime vuonna. Tänä vuonna maksuton arviointi toistettiin, ja jatkossa tarkoituksena on toteuttaa arvioinnit keväisin toimintakauden päättyessä.

Nykytilan arviointiin kuuluu useita osioita, joilla selvitetään laajasti päiväkodin liikunnallisen toimintakulttuurin nykytilaa. Arvioinnissa pohditaan esimerkiksi mahdollisuuksia liikkumisen lisäämiseen ja istumisen vähentämiseen, henkilökunnan ja lasten osallistamista, henkilökunnan osaamisen parantamista, eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä yksikön pihan, tilojen ja liikuntavälineiden toimivuutta.

Varhaiskasvatusyksiköt ja kunta voivat tarkastella arvioinnin tuloksia Virveli-tietokannassa. Vertailuja voidaan tehdä oman yksikön ja kunnan lisäksi myös AVI-alueen sekä valtakunnallisen tason tuloksiin.

Apua kehittämistyöhön

Juurikorpi on ollut varhaiskasvatusyksiköiden tukena arviointien tekemisessä. Hän aktivoi ja tukee yksiköitä arviointien täyttämisessä sekä osallistuu yksiköissä koontiraporttien läpikäyntiin.

Juurikorven mielestä nykytilan arvioinnista on suuri apu yksiköiden toiminnansuunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Kunnalle arviointitulokset puolestaan tarjoavat tietoa siitä, miten Ilo kasvaa liikkuen -toiminta on yksiköissä toteutunut. Tulokset myös helpottavat uusien liikkumista lisäävien toimenpiteiden suunnittelussa sekä jalkauttamisessa. Tuloksia voidaan hyödyntää myös Lappeenrannan kaupungin strategiatyössä.

–Arviointitulosten pohjalta päivitämme syksyisin yksiköiden liikuntasuunnitelman. Jokaisessa yksikössä asetetaan liikettä lisäävä kehitystavoite, jota lähdetään tavoittelemaan pienin, konkreettisin askelin. Esimerkiksi yhden yksikön arvioinneissa nousi esiin, että lasten osallisuutta tulisi lisätä liikunnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Koko vuoden kehittämistavoitteeksi otettiin lasten osallisuuden lisääminen ja pienemmäksi osatavoitteeksi lasten mukaan ottaminen liikuntatapahtumasuunnitteluun, Juurikorpi sanoo.

Arvioinnit tehdään ryhmätyönä​

Lappeenrannassa varhaiskasvatusyksiköitä on kannustettu tekemään arvioinnit ryhmäkohtaisesti niin, että koko tiimi on mukana arviointitilanteessa. Näin ryhmän liikunnallisesta toiminnasta saadaan mahdollisimman laaja-alainen kuva. Ryhmien vastaukset kootaan yhteen, jolloin saadaan muodostettua koko yksikön yhteinen nykytilan arviointi ja ryhmien toimintaa pystytään helposti vertailemaan keskenään.

– Arviointien säännöllinen täyttäminen tuo tietoa, mutta pitää myös yllä toiminnallisuuteen liittyvää keskustelua ja auttaa kasvattajia miettimään oman yksikön kehityskohteita laajemmin, Juurikorpi sanoo.

Nykytilan arvioinnin esiin tuomia kehittämiskohteita voidaan hyödyntää myös kaupungin hankesuunnittelussa. Tästä esimerkkinä Juurikorpi mainitsee tänä vuonna käynnistyneen Vipinää ja Kipinää -perheliikuntahankkeen, jonka tavoitteena on edistää varhaiskasvatusikäisten lasten perheiden liikkumista.

– Nykytilan arvioinneissa nousi esiin tarve kehittää yhteistyötä perheiden ja eri toimijoiden välillä. Siksi otimme hankkeen tavoitteeksi perheiden liikkumisen edistämisen ja yhteistyön lisäämisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, liikuntatoimen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kesken, Juurikorpi kertoo.

Toiminnallisuuden määritelmä täsmentyi

Lappeen päiväkoti on Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman pioneereja. Päiväkoti osallistui ohjelman pilotointiin vuonna 2014, ja vuotta myöhemmin se valittiin vuoden Ilo kasvaa liikkuen -varhaiskasvatusyksiköksi lasten omaehtoisen liikunta-aktiivisuuden kehittäjänä. Päiväkodin johtaja Heli Puhakainen muistelee päiväkodin Liikun-työryhmän tehneet nykytilan arvioinnin ensimmäistä kertaa vuonna 2016. Tänä vuonna arviointi tehtiin ensimmäistä kertaa päiväkodin kuudessa varhaiskasvatusryhmässä.

– Kaikki tiimiemme jäsenet osallistuivat arvioinnin tekemiseen. Mukana arvioinneissa on ollut kaikkiaan yli 20 työntekijäämme. Kaupungin liikuntakoordinaattori oli arviointien tekemisessä tärkeänä tukena. Hän on tuonut raikkaita ajatuksia, herättänyt keskustelua ja parantanut kehittämisen laatua, Puhakainen kiittelee.

Arvioinnin tulokset käytiin läpi ja koottiin yhteen päiväkodin Liikun-työryhmässä, johon kuuluu edustajia kaikista päiväkodin ryhmistä. Puhakaisen mielestä arvioinnin kautta saatiin rehellistä ja tärkeää tietoa kehittämisen tueksi. Samalla havaittiin, että päiväkotiryhmien välillä fyysisessä aktiivisuudessa oli selkeitä eroja.

– Huomasimme myös liikunnallisuuteen liittyviä ajattelutapojen eroja. Nähdäänkö fyysiseksi aktiivisuudeksi pelkästään salissa tapahtuvat liikuntahetket vai myös esimerkiksi luonnossa liikkuminen ja ulkovaatteiden pukeminen? Kun toiminnallisuutta aletaan tarkastella laajemmin, liikunnallisen aktiivisuuden määritelmä täsmentyy. Samalla työntekijöille voidaan muodostaa täsmällisempiä vastuualueita. Voidaan esimerkiksi miettiä, kuka vastaa retkillä tapahtuvien liikuntahetkien järjestämisestä, Puhakainen pohtii.

Puhakaisen mielestä arviointien tulokset ovat auttaneet päiväkodin liikuntasuunnitelman tekemisessä. Myös päiväkodin sidosryhmien, kuten perheiden, neuvolan ja urheiluseurojen, kanssa tehtävä työ on syventynyt.

– Lasten motoristen taitojen arvioinnissa teemme tiiviimpää yhteistyötä neuvolan kanssa ja alueen urheiluseurojen kanssa olemme sopineet lajiesittelyjä päiväkotiimme, Puhakainen kertoo.

Jokaisella lapsella tulee olla päivittäinen mahdollisuus liikkumiseen ja liikkumisen iloon

Valtakunnallisen Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle päivittäinen mahdollisuus liikkumiseen ja liikkumisen iloon aktiivisessa toimintaympäristössä. Ohjelma on rakennettu yhteistyössä laajan asiantuntijaverkoston kanssa.

Copyright 2018 © LIKES. All Rights Reserved