Olosuhteet ovat tärkeä osa liikunnallista toimintakulttuuria, koska niillä luodaan tai rajoitetaan mahdollisuuksia lasten fyysiselle aktiivisuudelle ja motoristen taitojen kehittymiselle.

Osana Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman seurantaa tehtiin vuonna 2019 kartoitus liikkumisen olosuhteista varhaiskasvatusyksiköissä. Tulosten mukaan olosuhteet yksiköissä vaihtelevat ja kehittämistä kaivataan, mutta toiminnalla on pystytty kompensoimaan olosuhteiden puutteita.

Kyselyssä selvitettiin varhaiskasvatusyksikön piha-alueeseen, lähiympäristöön, sisätiloihin, tilojen käyttöön ja välineisiin liittyviä tietoja. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan yksikkönsä liikuntaolosuhteiden riittävyyttä ja toimivuutta. Kyselyyn vastasi 510 varhaiskasvatusyksikköä yhteensä 105 kunnasta. Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaan rekisteröityneistä yksiköistä määrä on noin neljännes.

Ulkotilat koetaan sisätiloja toimivammiksi ja turvallisemmiksi

Lähes kaikilla yksiköillä on käytössään oma piha. Yleisimmät pihan välineet ovat hiekkalaatikko, keinut ja yhdistelmäteline. Lähiympäristön liikkumismahdollisuuksista hyödynnetään varhaiskasvatuksessa perinteisesti metsää, mutta muun lähiympäristön ja -liikuntapaikkojen hyödyntäminen on harvinaisempaa. Niissä yksiköissä, joissa ei ole omaa pihaa, ulkoillaan muun muassa lähellä olevissa leikkipuistoissa, koulun pihassa, puistoissa ja lähimetsässä.

Kahdella kolmesta yksiköstä on käytössä oma liikuntasali tai erillinen sisäliikuntatila. Mitä suurempi yksikkö on, sitä yleisemmin sillä on oma liikuntatila. Sisätilojen liikuntamahdollisuuksista yleisimpiä ovat puolapuut, liikuntaan kannustavat lattiamerkinnät, renkaat ja kiipeilyköydet. Myös muita sisätiloja hyödynnetään ohjatussa liikkumisessa monipuolisesti: käytössä ovat niin ryhmä-, nukkuma- kuin käytävätilatkin. Muokkaamalla yksikön tiloja liikkumisen mahdollistaviksi ja tarjoamalla välineitä lasten vapaaseen käyttöön, lasten liikkumisesta tulee osa arkista toimintaa.

Yksikköjä pyydettiin arvioimaan liikuntaolosuhteiden riittävyyttä ja toimivuutta. Ulko-olosuhteet saivat paremmat arviot kuin sisäolosuhteet. Kaksi kolmesta yksiköstä arvioi pihansa koon, toimivuuden ja kiinteän leikkipaikkavälineistön kunnon hyväksi tai erinomaiseksi. Pihan leikkipaikkavälineistön riittävyyden ja sisätilojen toimivuuden liikunnan kannalta arvioi hyväksi tai erinomaiseksi noin puolet yksiköistä. Turvallisuus koettiin paremmaksi ulkona: 75 prosenttia arvioi pihan ja 63 prosenttia sisätilojen turvallisuuden vähintään hyväksi liikkumisen kannalta.

Sisäkäytössä oleviin välineisiin ollaan tyytyväisempiä

Kyselyssä selvitettiin myös ulko- ja sisäkäytössä olevaa välineistöä ja sen saatavuutta. Ulkovälineistä yleisimmin lasten vapaassa käytössä ovat vedettävät ja työnnettävät välineet kesä- ja talvileikkeihin (87 %), päällä istuttavat välineet, autot ja mopot (83 %) sekä pallot (87 %). Yli puolet yksiköistä tarjoaa vapaaseen käyttöön hyppynaruja (65 %), erilaisia mailoja (61 %), pyöriä (58 %), vanteita (58 %) ja maaleja (56 %). Erilaiset mailat, maalit, hyppynarut ja vanteet ovat myös välineitä, jotka ovat yleisimmin saatavilla lapsen pyytäessä.

Sisävälineistä yleisimmin lasten vapaassa käytössä ovat penkit (74 %), pallot (61 %), patjat (61 %), ja hernepussit (49 %). Liikuntamusiikki, ryömintätunneli, huivit, vanteet, hernepussit ja hyppynarut ovat välineitä, jotka ovat yleisemmin saatavilla lapsen pyytäessä. Välineiden saatavuutta on parannettu esimerkiksi tuomalla välineitä ryhmien tiloihin ja toteuttamalla kiertäviä välinekärryjä.

Ulkokäytössä olevien välineiden kunto ja riittävyys arviointiin heikommaksi kuin sisäkäytössä olevien välineiden. Yksiköitä pyydettiin arvioimaan olosuhteita sekä liikunta- ja toimintavälineiden riittävyyttä myös erityistä tukea tarvitsevien kannalta: noin puolet arvioi olosuhteet pihalla ja sisätiloissa sekä välineiden riittävyyden hyviksi tai erinomaisiksi.

Yksiköt aktiivisia olosuhteiden muokkaajia

Olosuhteita voidaan kehittää joko yksikön tai kunnan toimesta. Kaksi kolmesta yksiköstä on toteuttanut itse toimenpiteitä, joilla on muokattu ulkoliikuntamahdollisuuksia tai sisätiloja lasten liikkumista tukeviksi. Kunnan toimesta kunnostustoimenpiteitä on tehty useammin yksikön piha-alueella kuin sisätiloissa. Joka neljäs yksikkö kokee kuitenkin tarvetta piha-alueen ja joka kolmas sisätilojen kunnostukselle. Kunta voi hyödyntää olosuhteiden kehittämiseen valtionavustuksia.

Tulosten perusteella varhaiskasvatusyksiköiden välillä on suuria eroja liikkumisolosuhteissa, mutta toiminnalla on pystytty kompensoimaan olosuhteiden puutteita. Varhaiskasvatusyksikön liikunnallisesta toimintakulttuurista kertovat muun muassa sääntöjen muokkaaminen liikkumisen sallivaksi, välineiden vapaa saatavuus ja tilojen monimuotoinen hyödyntäminen liikkumisessa. Lasten osallisuus olosuhteiden kehittämisessä on vielä alikäytetty voimavara: yleisimmin lasten toiveita on kuultu uusien välineiden hankintaan liittyen.​ Erityistä tukea tarvitsevien lasten mahdollisuudet liikkua yhdessä muiden kanssa on tärkeää arvioida myös olosuhteiden näkökulmasta.

Olosuhdekyselyn tulokset visuaalisessa muodossa: www.liikkuvavarhaiskasvatus.fi/olosuhdekysely

Jutun ovat kirjoittaneet Katariina Kämppi, Virpi Inkinen, Marianne Turunen ja Kaarlo Laine Likesiltä. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran pidempänä versiona Liikunta & Tiede -lehdessä 2/2020.

Jokaisella lapsella tulee olla päivittäinen mahdollisuus liikkumiseen ja liikkumisen iloon

Valtakunnallisen Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman tavoitteena on, että jokaisella lapsella on päivittäin mahdollisuus liikkumiseen ja liikkumisen iloon. Ohjelma on rakennettu yhteistyössä laajan asiantuntijaverkoston kanssa.

Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma on yksi valtakunnallisista liikunnan edistämisohjelmista eli Liikkuvat-ohjelmista. Ohjelmien avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä.

Copyright 2018 © LIKES. All Rights Reserved