Espoossa sijaitseva Vanttilan päiväkoti on perustamisestaan lähtien ollut myös lasten liikunnan oppimiskeskus. Päiväkodin hauskan metsäisen kehäpihan idea syntyi sattumalta jo rakennusvaiheessa.

– Kävelin noin kymmenen vuotta sitten päiväkodin työmaan ohi ja näin ympärillä pienen metsikön, jossa alueen lapset leikkivät. Tajusin, että metsikkö on päiväkodin tonttia ja ryhdyin selvittämään, voisiko tontille rakentaa kaksi aitaa, toisen pihan ympärille ja toisen kulkemaan aivan tontin reunaa. Aidan rakentaminen myöhemmin olisi voinut olla vaikeaa, mutta rakennusvaiheessa se onnistui helposti, muistelee varhaiskasvatusyksikön johtaja Minna Louhivuori

Nyt lapsilla on päivittäin käytössä peruspihan lisäksi kehäpiha. 

Osana Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaa vuoden 2019 keväällä tehdyssä varhaiskasvatuksen olosuhdekartoituksessa todettiin, että lähes kaikilla yksiköillä on käytössään oma piha. Yleisimmät pihan välineet ovat hiekkalaatikko, keinut ja yhdistelmäteline. Lähiympäristön liikkumismahdollisuuksista hyödynnetään perinteisesti metsää, mutta muun lähiympäristön hyödyntäminen on harvinaisempaa.

Reippailua, koulutusta ja asennetta

Vanttilan päiväkodissa on reilut sata 1–6-vuotiasta lasta kuudessa eri ryhmässä. Päiväkodin vieressä on koulu, jonka pihasta aukeaa leikkipuisto ja Keskuspuiston reuna. Pidemmätkin metsäretket ovat mahdollisia. Alueella on myös tekonurmikenttä, jossa voi pakkastalvina luistella. Tekonurmikenttää kiertää latu. 

– Myös lähempänä päiväkodin kehäpihalla on lumisina talvina latu. Varastossa on paljon lainasuksia ja -monoja, joten hiihtäminen ei vaadi vanhemmiltakaan suuria ponnisteluja, Louhivuori iloitsee.

Henkilökunnassa on useita lasten liikunnan ammattitutkinnon sekä lyhyempien liikunnan koulutusten suorittaneita. 

– Henkilökuntaa rekrytoidessa liikuntamyönteinen asenne ratkaisee, mutta kaikkia lapsia kannustetaan luonnollisesti myös muihin taitoihin. Meillä käy paljon vierailijaryhmiä tutustumassa lasten liikkumista tukevaan oppimisympäristöön, aina ulkomaita myöten. Tosin tämä vuosi on tietysti ollut poikkeuksellinen, Louhivuori kertoo.

Olosuhdekartoituksessa kaksi kolmesta yksiköstä arvioi pihansa hyväksi tai erinomaiseksi. Pihan leikkipaikkavälineistön riittävyyden arvioi hyväksi tai erinomaiseksi noin puolet. 

Painavia esineitä ja paljon toistoja

Vanttilan kehäpihalle hankittiin vanhempien avustuksella painavia esineitä; pöllejä, lautoja, putkia, autonrenkaita ja eurolavoja. Lapset tekevät niistä liikuntaratoja, majoja ja laivoja. Aikuinen ei ohjaa toimintaa, vaan on vain apuna ja varmistamassa turvallisuutta. Kehäpihalla leikitään vuoroissa, ryhmä kerrallaan.

– Tietysti pitää katsoa, että ei ole yhtäkkiä kahdeksaa autonrengasta päällekkäin, Louhivuori naurahtaa. 

Hän muistuttaa, että lapset siirtelevät nykyään hyvin harvoin painavia esineitä, sellaista vältellään. On kuitenkin hyödyllistä myös kantaa, työntää ja vetää jotain raskasta. Lisäksi tämä kehittää sosiaalisesti, kun täytyy pyytää kaveri avuksi. 

Lapsi tarvitsee paljon toistoja oppiakseen jonkin uuden taidon. 

– Annamme lapsen harjoitella paljon omatoimisesti sen mukaan, mikä innostuksen vaihe hänellä on menossa. Voi olla, että lapsi haluaa vain kävellä portaita tai keinua, mutta se on luonnollista, vaikka saattaa aikuisesta tuntua tylsältä. 

Sääntöjä pois ja aikuisen esimerkki

Vanttilan päiväkodin varsinaisessa pihassa on erilaisia alustoja, myös hiekkaa ja kumpuja. Pulkalla laskukin onnistuu. Pienimuotoisesti on omat alueet palloilulle, tasapainoilulle ja pyöräilylle. 

Louhivuori kertoo, että pihan leikkivälineiden hankinta on melko säädeltyä. 

– Valmistajat eivät esimerkiksi suostuneet ottamaan alaportaita pois eräästä kiipeilytelineestä, kun olisimme halunneet tehdä siitä haastavamman esioppilaille. 

Pihan haasteista Louhivuori mainitsee pyöräilyn. Pienemmät lapset eivät aina muista varoa pyöräilijöitä. Tosin vahinkoja ei ole sattunut. Varhaiskasvatuksen olosuhdekartoituksen mukaan yksiköistä 75 prosenttia arvioi pihansa turvallisuuden hyväksi tai erinomaiseksi liikkumisen kannalta. 

Olosuhdekartoituksesta selviää myös, että ulkoliikunnasta on yleisesti purettu kieltoja ja esimerkiksi omien välineiden tuominen pihalle on sallitumpaa. Myös Vanttilan päiväkodissa on karsittu sääntöjä.

– Kerromme mieluummin, mitä saa tehdä kuin että mitä ei saa tehdä. Itsetunnon kannalta on tärkeää, että lapsi saa olla ylpeä taidoistaan. 

Louhivuori painottaa, että liikkuminen on yhtä lailla tärkeää lapsen kehitykselle kuin vaikkapa uni tai ruoka. Passiivisia lapsia kannustetaan vaivihkaa. Ovesta sisään on ehkä mentävä tuolin yli tai putken läpi. Myös isot lapiot ja isot kuorma-autot innostavat liikkumaan enemmän kuin pienemmät leikkivälineet. 

Aikuisen innostava tapa olla läsnä ratkaisee paljon. 

– Koitapa juosta, niin pian on häntä lapsia perässä, Louhivuori vinkkaa. 

Vuonna 2019 tehtiin osana Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaa kartoitus liikkumisen olosuhteista varhaiskasvatusyksiköissä. Kyselyyn vastasi 510 yksikköä 105 kunnasta. Tulokset on koottu visuaaliseen muotoon.

Teksti: Katri Klinga

Kuvat:  Vanttilan päiväkoti
 

Jokaisella lapsella tulee olla päivittäinen mahdollisuus liikkumiseen ja liikkumisen iloon

Valtakunnallisen Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman tavoitteena on, että jokaisella lapsella on päivittäin mahdollisuus liikkumiseen ja liikkumisen iloon. Ohjelma on rakennettu yhteistyössä laajan asiantuntijaverkoston kanssa.

Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma on yksi valtakunnallisista liikunnan edistämisohjelmista eli Liikkuvat-ohjelmista. Ohjelmien avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä.

Copyright 2018 © LIKES. All Rights Reserved